Käytiin Turus la 1.10. Piiralla

Kylläpä oli mukava reissu kaikin puolin. Perjantaina lähdettiin Tiinan & Ninjan kanssa matkaan heti töitten jälkeen. Pysähdyttiin Tampereen Idea Parkissa shoppailemassa sekä syömässä. Ennen illan hämyä saavuttiin Turkuun hotelli Cumulukseen. Henkilökuntakortillani saan aika kivan alennuksen yöpymisestä ja toinen asia miksi otettiin yöpymisellä, oli se, että Piiran hoidot alkoi lauantaina ennen klo 8.00.



Ensin hoidettavaksi pääsi Muusa. Nuin rauhallisesti Muusa ei olekaan ollut aikoihin Piiralla. Silmät meni kiinni useampaan otteeseen. Lantio oli edelleen täysin suora, lukkoja ei ollut, lähinnä etupäässä kireyttä, johon hoidoilla saatiin joustoa. Tuo kireys saattaa osin johtua myös Mesestä. Hihnalenkillä se tekee aika ajoin "kylkimyyryä" Muusaan päin, tuota pitänee koittaa saada siltä karsittua (olen koittanut jo pari vuotta). Taannoin eräs hierojakin kiinnitti huomioita Muusan etupäähän sanoen ” tekeekö Muusa jotain erikoista etukäpälöillä”. Ai tekeekö: Muusa on vähän häiriintynyt > se ”panee” mua, jos makaan sohvalla, ottaa ihan väkisin kiinni jaloistani (kun ovat koukussa) ja tekee ”sitä” ihan antaumuksella. Johtajuus ongelmaa ei ole (en ainakaan tunnusta), joten mua ei oo tuo tapa häirinnyt, lähinnä oon huvittuneena kahtonut sen touhuja. Tosin, ehkä siihen pitää jo sen takia puuttua, että jumii tulee kroppaan ihan turhan asian takia. Takapäässä oli myös hivenen kireyttä, mutta ei niin paljoa kuin edessä. Piira sanoi, että Muusa kroppa ei ole kipeä tällä hetkellä, sen tilanne on tosi hyvä. Loistavaa, että välillä saa kuulla positiivisiakin asioita. Ja oli hyvä huomata, ettei vähäisestä kisaamisesta ole ollut haittaa Muusan kropalle.



Mese on käynyt Piiralla kerran vuodessa, viimeksi sillä ei ollut yhtään mitään. Nytkin Piira kyseli, miten on mennyt, onko mitään erikoista tapahtunut. Mese on kaikkialla yhtä lunkki...eihän sillä oo tapahtunut mitään, ei harrastuksissa eikä yksityiselämässä , ei ole edes tyttöystävää löytänyt. Alku meni kuin viimeksikin, ongelmaksi meinasi tulla se, ettei Mese päästänyt Piiraa sen taakse. Jouduimme lopulta tehdä niin, että istutin sen itseni eteen, Mesen naama Piiralle päin. Onneksi siitäkin näkyi miten Mese istuu ja suorassahan se istuikin. Mukuulle piti sitten laittaa väkisin, mutta rauhoittui siihen lopulta tosi hyvin. Piirakin sanoi, että Mesestä näkee, ettei se ole vain tottunut tämänlaiseen käsittelyyn, vaikka näyttelyssä antaakin tuomarin koskea. Kyse ei ole pelosta vaan tottumattomuudesta, koska pystyy rentoutumaan täysin hoidon aikana. Tämän kaltaista käsittelyä pitänee harjoitella ja paljon kotioloissa. Tälläkään kertaan Mesestä ei löytynyt yhtään mitään vikaa, vetreässä kunnossa on edelleen. Jos Meselle tapahtuu tapaturma tai tulee tyttöystäviä kyläsille, silloin seuraava käynti on muitten kanssa huhtikuussa, muutoin ei sitä tarvitse Piiralle ensi kerralla viedä. Oon myös tosi onnellinen Tiinan puolesta, Ninjallakin oli asiat paremmin kuin viimeksi.




Kotimatkalla pysähdyttiin uudestaan Idea Parkissa sekä Ikeassa. Tiina päätti ostaa sängyn rungon + säleikön. Kysyi vain mahtuisiko kyytiin. Mulla on farmari auto sekä kiinteät koirahäkit takakontissa. Häkkien ja ikkunan väliin jää pieni aukko. Aika mäihä kyllä kävi, se sänky oli pakattu pitkittäin ja mahtui just ja just kyytiin. Aika pitkä pätkähän tuo oli. Koitettiin mustekaloilla sitoo se kiinni laatikon edestä, venyttäen takana olevaan häkkiin. Varsinainen neronleimaus. Siinähän tietty kävi just niin, että kun venytin sitä häkkiin päin, mustekala pääsi irti laatikon edestä ja singahti täysiä mun käden kautta Mesen häkkiin. Nyt vasta mäihä kävikin. Käteen kyllä sattui useampaan kohtaan, mutta onneksi mustekala ei osunut Meseen. Meni tosi läheltä, hipaisu. Mese vain lunkisti katsoi ”mikäs se häkissäni kävi” ja jatkoi omia puuhiaan. Jos tuo olisi käynyt Muusan puolelle, Muusa olisi huutanut kuin syötävä kuin päätä olisi leikattu, vaikkei olisi osunut. Tuossa noiden kahden koiran suurin ero, toinen ylireagoi ja toinen ei edes tajuu mitä tapahtuu. Eikä siinä vielä kaikki. Tiina osti 90 cm sängyn ja siinä runkoa hakiessa, muisti, että sängyn pohjan säleikkökin pitää erikseen ostaa, sopivasti säleiköt olivatkin matkanvarrella ulos mentäessä. Ostokset tehtiin ja kotiin lähdettiin. Jyväskylään tullessa Tiina yhtäkkiä tajusi, että minkäköhän levyinen se ostettu säleikkö oikein on…katsoi laatikosta mitat ja totesi 80 cm. Tytöt tosiaan liikenteessä, ostavat 90 cm sängyn rungon, 80 cm säleiköllä, fiksua. Kuitissa lukee onneksi palautus / vaihto-oikeus 90 päivää…