Iso aukko agissa..

Kyllä tämä vuosi on ollut pitkä ja raskas. Vuosi sitten aloitettiin Muusan kuntoutus ja silloin ei ollut niin varmaan palaako Muusa koskaan takaisin agin pariin. Aikaa ja rahaa paloi, mutta hoidot tuotti tulosta. Muusa kuntoutui ja palasi sittenkin, tuli H-AVA, AGIROTU joukkue3 ja PIIRM yksilö3. Viimeinen kisa mikä kisattiin oli nolla voitto. Yhteistyömme oli hukassa vuosien ajan ja nyt vihdoin kaikki oli niin kuin pitikin.

Kesällä tuli kuitenkin myös kaatumisia niin vapaalla kuin kisoissa. Olin optimistinen ja ajattelin, että se vain on osa Muusaa, kun se on tuollainen höyrypää. PIIRM kisojen jälkeen oli taas aika Piiralle. Muusa kävi siellä ilman mua ja kaverit kertoivat, että asiat ei ollutkaan enää hyvin. Piiran viesti sähköpostissani oli aikamoinen pysähdys.

Lyhyesti: "Valitettavasti Muusa oli nyt huonossa kunnossa ja selvästi alueet selässä (lanneselkä, ylimenoalue, lapojen väli) olivat arkoja. Muusan oli todella vaikea rentoutua ja selkärankaan oli vaikea saada joustoa. Lantiolla oli jonkin verran vinoutta. SI-niveliin saatiin joustavuutta ja lantio suoristui. Suosittelenkin nyt kipulääkekuuria ja agilityn lopettamista. Koiran on vaikea hallita etu-ja takapäätään kovassa vauhdissa varsinkin, jos on nopeita käännöksiä. Muusa yrittää aina parhaansa eikä ymmärrä ettei keho tottele enää samalla herkkyydellä kuin aikaisemmin. Pää, tahto ja halu menevät nopeammin kuin keho ehtii mukaan."

Kaikki se työ ja vaiva, mikä kuntoutukseen oli mennyt tuntui turhalta. Fyssarimme suosittelee Muusan vientiä pikaisesti uusiin kuvauksiin. Hän ei vielä olisi lopullisesti luopumassa agista, ilman lisätutkimuksia. Totuus kuitenkin on, liukastumisonnettomuus on aiheuttanut hallaa kropalle. Aikaa ja rahaa on todellakin mennyt, mutta uutta selkää ei rahalla saa. Ikää tulee lisää, lihaskunnon ylläpito vaikeutuu muutenkin koiran vanhetessa. Vaikka olisikin prosentuaalinen mahdollisuus tehdä vielä toinenkin paluu, pitää miettiä mikä tässä oikeasti on tärkeintä? Päädyn kerta toisensa jälkeen toteamaan, että mä ja Muusan kiitämme teitä kaikkia, jotka olette kanssa eläneet kuntoutuksen keskellä, unohtamatta teitä, jotka olette olleet kisoissa ja treeneissä meidän kanssa tekemisessä. KIITOS kaikille, Muusa poistuu agista voittajana.

Mutta Muusan tarinat eivät lopu tähän....sillä on uusi harrastus...ja on osoittanut lahjakkuutta siinäkin. Siitä sitten enemmän, kun fiilikset tämän kirjoittamisen jälkeen taas saavat uuden nousun. Tämä ei ole helppoa, tästä on vaikea kertoa. Niin kuin aiemmin sanoin, Muusalla on kuitenkin asiat hyvin. Ei tarvitse jatkuvaa kipulääkettä, se jatkaa matkaansa edelleen täysillä. Kuva: Miia Sihvonen